Ekaa kertaa munkinpaistoon

Jos oikeasti olen vielä Vappuna järjissäni, niin täytyy olla tyytyväinen. Jos yhteen viikkoon voi sattua kaikki omat ja lasten menot, niin se oli tämä viikko. Viikonloppuna ei varsinaisesti ehdi huilaamaan, koska on vappu. Ja ennen vappua hautajaiset.

Oloni on ollut jotenkin painostava viikon loppua kohden ja tajusin eilen että sen täytyy johtua tulevista hautajaisista. Olen pitänyt itseni kiireisenä jotta en ehtisi murehtimaan liikaa, mutta aina välillä jostain ihan pienestä jutusta se tulee mieleen ja pysäyttää. Ettei enää koskaan… Vaikka vanhan ihmisen kuolema on luonnollista ja osa elämän kiertokulkua, niin luopuminen on ihan kamalan vaikeaa. En osaa edes kuvitella miltä se tuntuu siinä tilanteessa, kun kuolema tulee liian aikaisin, kun sitä ei pysty mitenkään järjellä ymmärtämään ja hyväksymään.

Vaikka tästä päivästä tulee varmaan aikamoisen tyhmä, olen yrittänyt asennoitua niin että vappu vietetään siitä huolimatta iloisissa merkeissä. Meillä on suunnitelmissa hyvin lapsellinen vappu, mikä tarkoittaa Tuomaksen suunnitelmien toteuttamista.

Kävimme torstaina vappuostoksilla ja ihmettelin kun mies lappasi kärryt täyteen vesipyssyjä ja vesi-ilmapalloja. Olemme kuulemma sunnuntaina vesisotaa pihalla. Sekä pyssyillä että palloilla. Lisäksi heidän vapputraditionsa on ollut talviturkin heitto ja tähän juttuun en todellakaan aio osallistua. Lupauduin kuskiksi sekä saunan lämmittäjäksi ja voin ihan mielelläni naureskella rannalla toppatakissa kun hullut juoksevat uimaan, mutta minua ei sinne jäätävään veteen saa mistään hinnasta.

 

 

Koska sunnuntaina leipomot ovat kiinni, joudun kotona munkkihommiin. Ensimmäistä kertaa ikinä! Muistan miten olen lapsena paistanut munkkeja mamman kanssa monet kerrat, mutta omassa keittiössä en koskaan. Nyt on sitten vihdoin sen aika. Ja ajattelin tehdä myös mini lihapiirakoita, koska ne valmistuvat samalla vaivalla jos paistamiseen kerran ryhtyy.

Lisäksi vappuna meillä aukeaa hodaribaari, joka on helppo toteuttaa ja uppoaa taatusti nälkäisiin juhlijoihin. Aikuiseen makuun uusia perunoita, kaloja ja saaristolaisleipää, pakollinen perunasalaatti ja nakit, mozzarellasalaattia ja jälkkäriksi pannacottaa.

En tänäkään vuonna tehnyt simaa. Kävi mielessä, mutta kun havahduin ajatukseen uudestaan, oli jo liian myöhäistä. Äitini teki simaa aina litrakaupalla, mutta tapa ei ole periytynyt minulle. Lapset tulevat siis muistamaan vapun jostain ihan muusta kuin äidin tekemästä simasta, mutta voin elää sen ajatuksen kanssa.

 

 

Vappupäivänä lapset lähtevät juhlimaan vappua toiseen kotiin ja me menemme kahdestaan brunssille. En ole ikuisuuteen käynyt vappuna brunssilla, joten on tosi kiva mennä.

Vappuostoksista pakko mainita vielä sen verran, että oli aikamoinen suoritus mahduttaa autoon kuusi isoa vappupalloa plus lapset. Unohtamatta kauppakasseja. Piti välillä käydä heittämässä pallot kotiin, että pystyi jatkamaan vielä toiseen kauppaan ruokaostoksille. Lapsilla oli yhdellä sun toisella perjantaina koulussa ja hoitopaikassa vappujuhlat, joten alkuviikosta etsittiin peruukkeja ja muita asusteita ympäri kyliä. Kävimme perjantai-iltana vielä koko porukka yhdessä Tuomaksen lasten koulun vapputapahtumassa, joten naamiaispuvuille oli kyllä käyttöä.

 

 

Kaiken vappukrääsän keskellä mietin sitä, millä ne oikeat lestadiolaiset rahoittavat elämänsä. Kun me olemme kaikki kasassa, meitä on kymmenen. Kun kaikille lapsille ostaa esimerkiksi vappupallot ja naamiaisasusteet, niin siinä ei puhuta muutamasta kympistä. Saati että vie saman porukan linnanmäelle. Ehkä meillä on vielä opittavaa jossain?!

Mitä vappusuunnitelmia sulla on? Myös täydelliset munkinpaisto-ohjeet otetaan vastaan :)

 

Hyvää viikonloppua ja ihanaa vappua,

 

♥ Niina

 

 

Niina

Niina

4 Comments

  1. Joku viisaampi on sanonut että kuolema tulee silloin kun on tullakseen. Ei ole olemassa liian aikaista tai liian myöhään. Me jouduimme joulukuussa hautaamaan rakkaan lapsemme – esikoisemme Giten. Olen pohtinut elämän arvoituksellisuutta maan ääriin ja takaisin.

    • 💔 Sanaton.

      En osaa kuvitella mitä kaikkea olette joutuneet käymään läpi, peloista pahin on menettää oma lapsi. Otan osaa Jorkka ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *